Olen ymmärtänyt, että suomalaiset arvostavat kotimaista ruokaa ja lähituotantoa ja että maatalouden arvostus olisi jopa noussut myös tähän elinkeinoon vaikuttavia päätöksiä suunniteltaessa ja tehtäessä. Olin myös lukenut paljon siitä, miten tiloja kannustetaan monipuolisuuteen, jotta tilat tulisivat toimeen omillaan. "Eihän sitä koskaan tiedä, miten tässä EU:ssa käy" opettaa muun muassa moni mediaa edustava taho, jotka kilvan ottavat kantaa maaseudun oloihin.
Noh, viisaana olentona laskeskelin tilan kannattavuutta ja tulin siihen tulokseen, että lähden hakemaan projektiin investointitukea. Entisessä elämässä työskentelin yritysten kehittämisasioiden kanssa, joten minulla oli pieni haju siitä, miten investointitukea haettaisiin. Eihän sitä tämän kokoluokan investointiin paljon saisi, mutta pakko se on kokeilla, kun kerran sellaista rahaa jaetaan. Jokainen julkinen euro on kuitenkin vähemmän pankkilainaa.
Järjestin niin, että saimme määräaikaan mennessä rakennuslupahakemuksen sisään, lampolasta piirrustukset, sekä hakupaperit omalta osaltani pakettiin. Kaikkea ei voinutkaan tehdä itse. Tämä selvisi minulle hakuprosessin käynnistyttyä. Rahoittajataholta sain neuvon, että koska näitä investointilaskelmia ei tehdä todellisten kustannusten mukaan vaan "nämä ovat ennalta päätettyjä arvoja", jouduin hakemaan apua neuvontaorganisaatiolta paperit täyttääkseni. Liitteeksi kun tarvitaan nämä "ennalta päätetyt arvot" sisältä kannattavuuslaskelma.
Tuumasta toimeen. Väänsimme pari päivää laskelmia, sillä näissä laskelmissa on tapana laskea lampaan lihalle tietty hinta huolimatta siitä, miten eläimet kasvatetaan. Ainoastaan luomusta voi saada paremman hinnan. Minulla oli kuitenkin esittää, että olen myynyt kasvattamaani lihaa suoraan kuluttajille paremmalla hinnalla, koska pystyn takaamaan koko tuotantoketjun ja asiakkaani ovat olleet siitä valmiita maksamaan. Tästä kohdasta siis selvittiin todellisilla tuloilla.
Hymy hyytyi, kun rahoitusasiantuntijalle selvisi, ettei meillä ole peltoja, joista saisimme tukia. Yritin näyttää toteen, ettei meidän kannatakaan peltoja hommata vain tukien vuoksi, sillä joutuisimme investoimaan koneisiin enemmän, kuin koko lampolan rakentaminen tulisi maksamaan. Rehu ei meille ole kallista, sillä naapuritilat kasvattavat eläintemme ruuat ja säästämme näin isot summat kuljetuskustannuksissa. Työllistämme samalla myös muita tiloja, joten ajattelin asialla olevan jotain merkitystä. Asia kirjattiin, muttei siitä juuri sen enempää puhuttu.
Kun tuli päätöksen aika, rahoittajan edustaja soitti, että tästä tulee kyllä nyt hylkäävä tukipäätös. "Kun näillä teidän laskelmilla ei saada tätä tulovaatimusta täytettyä". Jaha. Maaseudun alkutuotannon investointituen ehtona on, että viidentenä vuonna tuen myöntämisestä maatalouden yrittäjätulon tulee olla 17000 euroa. "Tämä on nyt vain tällainen päätetty arvo, haiskahtaa aika lailla 100 000 markalta". Että tästäkään ei EU:ta voi syyttää.
Olin kuitenkin laskenut, että yrittäjätuloni olisi viiden vuoden kuluttua tämän arvon ylittävä. "Mutta tähän huomioidaan vain alkutuotanto". Siis mitä? Vain alkutuotanto. Ensin meitä opetetaan tekemään monipuolisesti hommia, mutta se työ ei kuitenkaan auta saamaan julkista apua silloin kun sitä eniten tarvitsisi. "No, olisiko teillä mahdollisesti tulossa jotain tukia? Ne lasketaan tähän tulopuoleen mukaan." No ei ole. "Ei edes maisemanhoitotukea?" No ei. Mutta kelpaako se, että meidän lampaita on maisemanhoitajina ja asiakkaat maksavat tästä minulle ihan arvonlisäveron kanssa. "Ei kelpaa". Siis jotta saisin julkista rahaa investointiani avustamaan, minulla pitäisi olla julkista rahaa, josta tuloni muodostuvat. Työnteolla ei ole tässä asiassa mitään merkitystä.
Pitäkää tunkkinne. Lampola nousee vaikka väkisin ja minä meinaan elää tuottamalla korkealaatuisia lammastuotteita. Hoidan eläimeni niin hyvin kuin pystyn ja järjestän monipuolisia tapahtumia tilallamme. Eletään sitten niin.
