lauantai 25. helmikuuta 2017

Pareja

Palataan uudelleen blogiin.

Uljas punainen palasi vihdoin traktorihuollosta, siirtyen isännän nyrkkipajalle. Urhea työjuhtamme on purettu parinkymmenen asteen pakkasessa osiin, eristetty, vaihdettu suurin osa sähköistä uusiin ja lisätty pari riviä työvaloja. Uudet lumiketjutkin se sai, jotta traktori vie paaleja, eikä toisinpäin. Sekin muuten ehdittiin testata. Keulimisen vastakohta on varmaan persiminen. Tähän vähemmän tavoiteltuun kaksipyöräajoon auttaa jonkinlainen takapaino. Vaikka emännästä on moneksi, tässä ei toiminut. Vaikkei tällä hetkellä minulla juuri muuta käyttöä olekaan.

Viisas käsikirurgi oli onneksi niin viisas, että loppuvuonna alkaneita käsivaivoja ei yritetty hoitaa puukolla, vaan tehokkaalla kuntoutuksella. Iloksemme saimme huomata, että puukotus ei ole se oikea hoitomuoto, kun ongelmana on täysin häiriintyneet hermot. Joulukuusta asti on käsiä hoidettu Fysio Muuramessa. Hoitomuotoja on onneksi löytynyt, sillä sormien toiminta on ollut pahimmillaan niin onnetonta, että isäntä on saanut pukea minut. Ihan niinkuin sillä ei olisi muuta tekemistä ollut. Mutta liike on palaamassa ja lääkemäärä on alle puolessa aloitustilasta, joten paluuta normaaliin on havaittavissa tälläkin saralla.

Tänä talvena ei olla onneksi kärsitty hurjista pakkasjaksoista ja kädettömyydestä huolimatta elämä on tilalla edennyt isännän, tyttöjen, harjoittelijoiden, mummojen ja naapureiden avustuksella. Olemme päässeet mukaan kiinnostaviin projekteihin ja tilan toiminnotkin alkavat muotoutua perustuotannon lisäksi matkailu- ja elämyspalveluiden maailmaan. Parisuhdeterapialta ei olla vältytty uusia projekteja suunnitellessa, mutta pankin armollisella avustuksella uudet tuulet saadaan toteutettua. On ollut upeata huomata, miten monipuoliseksi voi pieni tila kehittyä, kun kehittäjiltä puuttuu sekä itsesuojeluvaisto että järki.

Tilan eläinmääräkin kasvoi vuodenvaiheen tienoilla neljällä. Isäntä onkin ottanut mantrakseen, että tästä lähtien hän antaa luvan vain puolikkaisiin eläimiin, kun kaikkia tuntuu tulevan kaksi, jos yhden lupaa. Luvattiin yksi poni, tuli kaksi, koska tarvitseehan poni kaverin. Lupasi kissan ja kahta lähdimme sitten kastraatio-operaatiosta hakemaan. Varmistettiin kyllä myös, ettei kastraatio-operaatiossa normaalisti tapahdu lisääntymistä. Normaalisti.


Lajien välinen yhteiselo jatkuu tilalla, ponit viihdyttävät ihmisiä ja koiria ja jahtaavat kissoja, kissat häätävät hiiriä ja ärsyttävät koiria ja lampaat keskittyvät märehtimään. Taas huhtikuussa väkimäärä lisääntyy lampolalla, joten hyvä, että märehtivät. Heitä saa tulla tervehtimään. Kuten muitakin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti